Jesh, eilen saatiin vihdoin jälkitreenikausi avattua ja iloksemme huomasimme että paikalla oli muitakin . Paikalle oli saapunut runsas määrä innokkaita koiria omistajineen. Ns. aloittelevien koirien ryhmään meitä jäi 13 koiraa ja edistyneitä en edes tiedä kuinka monta Hertta vei mukanaan kun treenipaikan tila kävi liian ahtaaksi. Oltiin Taipaleen kanavan nurmialueella treenaamassa. Sikäli hyvä paikka että siellä on helpo opastaa, neuvoa ja seurata koirakoita, mutta toisaalta se on hieman ahdas - ainakin tuolle koiramäärälle. Mutta onneksi paikalla olleista n. puolet oli pikku pentuja, joille tehtiin ensimmäiset makkararuudut ja tilantarve oli siinämielessä pienempi. Oli hauskaa katsella ja kuvata koirakoita työntouhussa. Kaikki koirat työskenteli innokkaasti ja selvästi nauttivat hommasta. Toivottavasti myös ohjaajatkin.

Omista koirista työntouhuun pääsi Reiska ja Tatu. Tatun touhuilu ennen ruutuun menoa arvellutti, koska tuntui että muut koirat ja ihmiset kiinnostaa enemmän. Mutta mitä vielä  - herra otti ruudun haltuun ja poimi makkarat kuin vanha tekijä. Kävi muutamaan otteeseen tarkastamassa ruudun reunat ja palasi heti takaisin alueelle popsimaan nakkeja. Seuraavalla kerralla täytyy vaan tehdä pienempi alue, nyt innoissani tamppasin kuin kummelin "tamppo" konsanaan ja tein turhan ison ruudun. Pienemmässä ruudussa rajanylityksiä tulee helpommin, mutta tuosta oli hyvä aloittaa. Ainakin näytti siltä että Tatulla oli hauskaa ja selvästi herraa jäi harmittamaan, kun Heli nosti ukkelin pois ruudusta ennenkuin kaikki nakit oli syöty. Toivottavasti ei vetäny herneitä nenään . 

Reiska sen sijaan meni kuin juna. En muista kevättä jolloin herra olis ekalla treenikerralla tehny noin rauhallisen ja varman suorituksen. Yhdessä kohtaa Heli luuli jäljen menevän eri suuntaan ja yritti saada  koiraa menemään sinne, mutta Reiska coolisti jatkoi matkaa seuraavalle kepille. Kaikki kepit merkkas heti ja eteni kuono maassa eikä yrittäny hirveesti  mennä ilmavainulla. Reiskalla on ollu hieman sitä vikaa peltotreeneissä, koska metsäjälkikoirana se on metsässä siihen tottunut, että paikoitellen jäljen hajutunneli kulkee korkeammalla. Kepillekin herra malttoi rauhoittua ja odottaa lähtölupaa - joskus on käyny niinkin että se näyttää ohjaajalle "tossa keppi, ota mukaan, mä meen jo" ja menee kans. Mut kai se on vaan sitä et Reiska nauttii niin kympillä siitä jäljen ajamisesta, että muut asiat ei jaksa kiinnostaa.

Huomenna olis Tatulla taas uusien tuttavuuksien tekoa tiedossa. Meillä on nimittäin hirviseurueen kokoontuminen / talkoot tiedossa, joten pikkumies pääsee tutustumaan tuleviin metsästyskavereihinsa. Lisäksi on vielä tarkoitus mennä talkoiden jälkeen mökille syömään ja saunomaan, joten ohjelmaa on tiedossa. Ehkä jopa jälkitreeniä....

Viikonloppuja kaikille. Ohessa hieman kuvasatoa......

Tatu ja Heli työn touhussa...

Hyi yök en syö.....

Hmmm - ai noinko se pitää tehä......

Tintsa ja Dino vauhdissa..

Hanna ja Nemo...

Hanna ja Arttu...

Heli ja meitin Reiska.....

Sulle keppi mulle palkka.....